SINISORSA RACING TEAM

Sinisorsa racing team tasanopeuskilpailuissa

jäsenkolmikkomme Markku, Tapio ja Esa P. ovat testanneet tasanopeuskilpailuiden meininkiä tänä vuonna kahden kisan verran

Historic Regularity Rally Trophy Tasanopeuskilpailu

HRRT eli tasanopeuskilpailu on tekninen ja vaativa autourheilumuoto. Oheisten linkkien takaa voit

lukea luokan historiasta ja säännöistä.

https://www.autoliitto.fi/tutustu-toimintaamme/al- sport/tasanopeus-regularity

http://www.historicrallyclubfinland.fi/kilpailut/historic-regularity- rally-trophy- 2016/saannot/

Kilpailumuoto on edullinen ja kalustoa säästävä laji. Pääset mukaan koko kilpailutapahtumaan ja olet yksi kuljettajapari isoissa kilpailutapahtumissa, johon ottaa osaa useita eri autoluokkia. Olet mukana vauhdikkaassa viikonlopussa ja kilpailuun voit osallistua vaatimattomallakin kalustolla.

Tekniset vaatimukset ovat alhaiset ja mm vaaditut turvavarusteet/ajovarusteet ovat maltillisia. Ei tarvitse olla hyväksytyt turvakaaret, istuimet, ajopuvut, kypärät jne. Mutta autossa pitää olla FIA –passi tai FIVA todistus.

Markku Kivijärven ideasta osallistuimme tänä kesänä kahteen ralliin ja suunnitelmissa saattaa vielä olla lokakuun loppupuolella ajettava kilpailu Naantalissa. Kokoonpano meillä on ollut kuljettaja Markku Kivijärvi, kartturi Tapio Piittari ja huolto Esa Pallaspuro. Autona on toiminut moitteetta Markun omistama FIA passitettu G2 luokan Renault R8 Gordini vm-70.

Ollin Soraralli, Halli - 18.6.2016

Kilpailun arvo Historic Rally- Trophy ja Xtreme Rally-sarjan osakilpailu sekä AL- Tasanopeussarjan osakilpailu

Kilpailun järjestäjä on European Speed and Rally Club (ESRC) ry

Kilpailupaikkakunta on Jämsä

Rallissa oli kilpailuluokkia 20 kpl, kilpailijoita kaikkiaan 201 ja meidän luokassa 18 kilpailijaa.

Laji osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi ja mukaansa tempaavaksi. Tasanopeuskilpailu voidaan ajaa normaalin tieliikenteen mukana, mutta nyt se toteutettiin rallin yhteydessä.

Tämä tarkoitti sitä, että me lähdimme samalle kuusi erikoiskoetta sisältävälle rallireitille tuntia ennen muiden luokkien lähtöä. Ajoimme siis siirtymineen yhteensä 170 km ja sisältäen erikoiskokeita 67 km.

Lähdöt tapahtuu valoista, sitten kiihdytetään mahdollisimman nopeasti haluttuun annettuun nopeuteen. Tarkoituksena on ajaa erikoiskokeet järjestäjän antamaa nopeutta noudattaen. Kartturi lukee tiekirjasta ohjeita kuljettajalle koko ajan ja paljonko ollaan jäljessä tai edellä ihanneajasta kullakin pisteellä tai esim tiekirjassa olevissa kohdista.

Voin sanoa rehellisesti, että edeltävällä viikolla minulla kartturina ei ollut oikeastaan mitään hajua lajista. Laji ei voi kehua ainakaan tiedottamisella, sen verran vaikeaa oli löytää netin syövereistä tietoa ja ajan tasalla olevaa ohjeistusta. Löytyivät ne lopulta, mutta niitä yksin lukiessa ei meinannut aueta, että mitä kartturin pitäisi sitten oikeasti tehdä.

Selväksi tuli, että ainakin kaksi sekuntikelloa olisi hyvä olla ja Rellussa oli onneksi Markun kalibroima vaijerivetoinen Halda Twinmaster välimatkamittari eli trippi. Älypuhelinten ja navigaattiorin käyttö kilpailussa oli kielletty!!! Tasanopeustaulukoita on saatavissa netissä yli 60 erilaista. Kun emme etukäteen tietäneet minkä nopeusluokan taulukkoa tarvittiin, niin emme sitten tulostaneet mitään mukaan!!!

Kilpailijalisenssejä emme ole AKK:lta tänä vuonna ostaneet, mutta järjestäjä mahdollisti osallistumisen ns tutustumislisenssillä.

Kilpailuun voi osallistua joko FIA-passitetulla tai tietyn ikäkauden autolla, mutta turvavarusteita ei edellytetä. Meidän Rellussa oli pehmustamattomat turvakaaret, niin sen vuoksi meidän piti käyttää kypäriä.

Ennen kilpailua autot katsastettiin ja niihin asennettiin järjestäjän toimesta transponderit.

Sillä tarkkailtiin/valvottiin jokaista autoa reaaliaikaisesti. Kuten rallissa yleensäkin, siirtymätaipaleilla ei saa ajaa ylinopeutta ja kaikkia liikennesääntöjä tulee noudattaa prikulleen. Siirtymät on suunniteltu niin, että on silti parasta ajaa kattonopeuksia ehtiäkseen seuraavalle AT:lle jonoon muutamaa minuuttia ennen omaa aikaa.

Majoituimme naapurikaupunki Mänttään ja siellä arvokkaaseen miljööseen järven rannalla sijaitsevaan ArtHotel Honkahoviin, (taidehotelli). Saavuimme majoitukseen perjantaina n klo 17.00. Illalla kävimme läpi seuraavan päivän kulkua ja päätimme myös autokunnan tavoitteen, joka oli seuraava: Pääseminen maaliin, siten, että meitä ei hylätä kesken kilpailun, emmekä eksy reitillä tai siirtymillä.

Tasanopeustaulukoiden puuttumisen Esa paikkasi tekemällä meille exel-taulukon, jolla sitten ennen kilpailua laskettaisiin ihanneajat reitin tarkistuspisteillä. Lauantaina lähdimme hotellilta aamuseitsemän jälkeen ollaksemme ilmoittautumassa klo 08.00. Tutustumislisenssien lunastus ja ohjeiden saamisen jälkeen siirryimme katsastukseen. Sen jälkeen n klo 09.00 menimme kilpailutoimistoon, jossa sain käsiini elämäni ensimmäisen tiekirjan!!! Sitten nopeasti huoltoautoon laskemaan Esan exel-taulukolla reitin väliaikoja. Järjestäjä oli ovela ja kahden erikoiskokeen annettu keskinopeus muuttui kesken erikoiskokeen. Meillä ei siis ollut kahta kelloa turhaan mukana.

Lähtöpaikalle ajaessamme kuljettajakaksikolla oli hiukan jännittynyt olo, miten kisa tulisi sujumaan. Mutta kun lähtölippu nousi, niin alkoi tiivis rutiininomainen suorittaminen ja hermoilut saivat jäädä...kunnes saavuimme ensimmäisen erikoiskokeen lähdön odotusalueelle. Meillä oli onneksi n. neljä minuuttia aikaa, kun Rellu alkoi käydä kolmella pytyllä!!!! Katsoimme toisiamme ja samassa Markku oli jo ulkona ja huusi, että tuo hanskalokerosta varatulpat. Vaihdoimme tulpat ja aikaa jäi vieläkin, niin, että ajoimme oikealla minuutilla sisään aikatarkastusasemalle. Gordini on ralliauto ja nyt kun ajoimme siirtymää muun tieliikenteen seassa, niin rökeltämäänhän se kone herkästi alkaa. Pitäisi olla rinkimittari kaakossa, niin silloin Gordini pelittää!!!

Reitit olivat mahtavia Keski-Suomen kyläteitä ja välillä meidän teki mieli nostaa nopeutta, mutta sitten maltti onneksi palasi. EK:t olivat jyrkkämutkaisia, niin tasanopeudessa pysyäksemme kyllä välillä mentiin sivuluisuakin. Vesisade alkoi jo rallin alussa jatkuen koko päivän. Gordinin lasinpyyhkimet eivät meinanneet välillä riittää, niin paljon satoi.

Kolmen EK:n jalkeen oli huoltotauko ja Esa odotti innokkaana kuulemaan suoritustamme. Antoi tarkkoja lisäneuvoja mm, että älkää katsoko mitä muut tekevät, TEHKÄÄ OMA SUORITUS. Se oli hyvä neuvo. Esa tarkasti rengaspaineet, nesteet ja suoritti tankkauksen. Siitä sitten seuraaville pätkillä ja aika tuntui menevän tosi nopeasti. Loput EK:t menivät jo rutiinilla ja mielestämme emme tehneet koko kilpailun aikana yhtään merkittävää virhettä. Vaikeutimme omaa kilpailuamme tasanopeustaulukoiden puuttuessa.

Nyt minulla oli lukea aika Markulle vain tiekirjan merkintöjen kohdassa, joiden väli saattoi olla jopa kilometrin, kerran jopa neljä km. Optimaalisesti aika olisi luettava vähintään 200 metrin välein. Tämän meille kertoi myös muut kilpailijaparit, jotka ottivat meidät ensikertalaiset hienosti mukaan harrastukseen. Neuvoja tuli heiltä todella paljon, kiitos niistä.

Tavoite saavutettiin ja jopa ylitettiin, olimme maalissa sijalla 14, auto ehjänä ja autokunta tyytyväinen.

Tulokset:

https://akk.autourheilu.fi/Public/Kiti/Competition/CompetitionOpen.aspx?id=4265&

VI Seinäjoki Ralli, Seinäjoki - 17.-18.09.2016

Järjestäjän sivut:

http://www.epua.fi/

http://ajaksi.fi/17-18- 09-2016- vi-seinajoki- ralli/ (klikkaa kisan nimeä oikeasta palkista)

Allekirjoittanut oli viettämässä kahden viikon ruskalomaa Ylläksen Äkäslompolossa, mutta sehän ei voinut estää osallistumasta lapsuuden ajan tuttuihin maisemiin Seinäjoen ympäristössä. Ajoin lomaviikkojen väliin osuvana perjantaina vajaat 300 km Markun luo Ranualle. Sieltä lähdimme 500 km taipaleelle kohti Seinäjokea, toimin myös tuon matkan vetoauton kuljettajana Gordini trailerilla. Matkalla Oulusta otimme kyytiin tärkeän tallipäällikkömme, lempinimeltään Ross Brown eli myös huollosta vastaavan Esa Pallaspuron. Majoituspaikkana meillä oli legendaarinen hotelli Sorsanpesä, jossa sijaitsi meidän luokan kilpailutoimisto. Hauska mielleyhtymä muodostui kun Gordinin lempinimi on Sinisorsa, niin kuvainnollisesti Sinisorsa majoittui Sorsanpesään.

Tämä kilpailu oli mielestämme huomattavasti vaativampi kuin Ollin soraralli. Kilpailussa ajettiin yhteensä 350 km siirtymineen ja se sisälsi kahtena päivänä yhdeksän erikoiskoetta yhteispituudeltaan 96 km. Rallissa oli kilpailuluokkia 42 ja meidän luokassa 11 kilpailijaa.

Lauantaiaamu avautui aurinkoisena ja meidän luokan kilpailu oli määrätty alkamaan klo 16:00. Ajoimme siis taas samat ek:t kuin muutkin kilpailijat ja starttasimme reitille nolla-auto edellämme tuntia ennen muita luokkia. Putsasimme siis hienot pohjalaistiet irtosorasta.

Ilmoittautuminen oli Maakunnan autossa, jossa meille jaettiin ovinumerot, tuulilasitarrat, kilpailumateriaalit karttoineen ja tiekirjoineen. Samalla Gordini myös katsastettiin. Kilpailun lähtö ja maalialue oli sijoitettu hienosti Sorsanpesän takana olevalle hienolle puistoalueelle. Lähdimme reitille toisena autona, edellämme Volvo 142.

Ensimmäiset kaksi erikoiskoetta suuntautuivat Ilmajoen ja Kurikan maisemiin ja sen jälkeen palasimme Maakunnan autoon päivähuoltoon. Auto toimi moitteettomasti ja Esalle riitti renkaiden paineiden ja nesteiden tarkastus. Tankkaukset oli määrätty suoritettaviksi siirtymillä tiekirjaan merkityillä huoltoasemilla. Iltapäivän kolme erikoiskoetta ajettiin Ylistaron alueella. Päivän päätteeksi oli iltahuolto ja sen jälkeen auto oli ajettava Sorsanpesää vastapäätä olevan koulun alueella sijaitsevaan Parc Fermehen. Hotellille saavuttuamme kello näytti yli kymmenen. Palkitsimme itsemme baaritiskillä ohrapirtelöllä.

Yökerhossa olisi esiintynyt Ile Kallio, mutta tallipäällikkömme ei antanut lupaa moiseen hurvitteluun. Nukkumaan ja valmistautumaan seuraavan päivän koitoksiin.

Sunnuntai avautui yhtä aurinkoisena ja päivä tulisi pitämään sisällään neljä erikoiskoetta. Ne suuntautuivat Jalasjärven alueelle ja siellä pidettiin myös päivähuolto kahden ek:n jälkeen.

Olimme yhtä rallia ”viisaampia” ja siksi Esa oli tehnyt meille ison nipun tasanopeustaulukoita, joita käytimme rallin alussa. Ajatuksena oli lukea Markulle aikoja kahden sadan metrin välein. Tämä aiheutti sen, että meillä meni kaksi ensimmäistä erikoiskoetta ihan penkin alle ja olimme tuloksissa viimeisinä hurjalla erolla. Kahden pätkän jälkeen hylkäsimme erilliset tasanopeustaulukot ja siirryimme samaan formaattiin kuin millä ajoimme Ollin sorarallissa. Tiekirjaan laskimme lisää väliaikapaikkoja, että voisin lukea Markulle missä kulloinkin mennään.

Syitä oli monia, mikä aiheutti heikon suorituksen; tasanopeustaulukot olivat liian pienellä fontilla, Halda oli puutteellisesti kiinni autossa ja sen nollaaminen nopeuden muuttuessa liikkuvassa autossa tuotti vaikeuksia. Nopeuden muuttuessa olisi pitänyt lukea tasanopeustaulukkoa ja vaihtaa toiseen taulukkoon, seurata kelloa ja nollata halda, käynnistää toinen kello, lukea tiekirjaa, lukea Markulle aikaa ja ennen kaikkea varmistaa, että tämä kaikki tapahtuu tiekirjan merkitsemässä paikassa sekunnilleen. Niin….ja autohan liikkuu koko ajan aikalailla liukkaasti.

Paransimme ajamistamme kuin kuuluisa sika pienenä. Vaaditut ajonopeudet muuttuivat jokaisella ek:lla ja huippuna oli viimeinen ek, jolla oli pituutta 20 km ja sisälsi neljä (4) nopeuden muutosta. Saimme hyvän flown päälle ja ajoimmekin ek:n neljälle viimeiselle aikatarkastuspisteelle ykkössijan parhaimman pisteen eron ollessa vain 0,3 sekuntia. Näin ensimmäisen päivän hankala aloitus kuitattiin mallikkaasti ja me kaikki olimme tyytyväisiä.

Muita virheitä emme tehneet, kuten teki ensimmäisenä matkaan lähtenyt kuljettajapari. He unohtivat käydä iltahuollon jälkeen AT:llä ja heidät hylättiin. Näin ajoimme sunnuntain ek:t ensimmäisenä autona. Maaliin saavuimme puolen päivään aikaan ja logistisista syistä emme jääneet odottamaan palkintojen jakoa, vaan lähdimme tuuppaamaan kohti pohjoista. Matkalla Esa luki meille netistä kilpailun kulun jokaisen aikatarkastuspisteen tarkkuudella.

Hieno kilpailu hienossa seurassa mahtavilla pohjalaisteillä auringon paisteessa. Kaikkea tätä on tasanopeuskilpailu.

-Kartturi Tapio Piittari-

Teksti: Tapio Piittari ja Markku Kivijärvi

Kuvat: Tapio Piittari, Esa Pallaspuro ja Mikko Nieminen